Musiikkiarkisto

04/11/2026

Yleisön ilona, poliitikkojen harmina – Yleisradio 1995–2025 -historiateos tarkastelee Ylen kehitystä politiikan, talouden, tekniikan ja ohjelmatuotannon näkökulmista viimeisen 30 vuoden aikana. Teoksen toinen toimittaja, dosentti ja yliopistonlehtori Marko Tikka, esittelee sen keskeisiä tee...

23/10/2026

Nyt livenä: tärkeää asiaa arkiston vallasta.

Tieto vallan alla - arkistot ja demokratia

Kuka saa käyttää arkistoaineistoja? Mitä tekoäly tekee arkistossa? Ja mitä tapahtuu, kun arkiston sijasta aletaan puhua tiedosta ja datasta? Arkiston valta -podcast saapuu 23.10. Klo 13 Tiedekulmaan, jossa keskusteluun pääsee mukaan myös yleisö. Liv...

22/10/2026

Punkmuseon kuratoima PUNK! 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla -näyttely avautuu Hakasalmen huvilassa 23. lokakuuta.
📸: Helsingin kaupunginmuseo

13/10/2026

Jaa mieleen jäänyt jazzmuisto ja osallistu jazzin muistitietokeruuseen!

Jazz on kulkenut Suomessa ihmisten mukana jo sadan vuoden ajan. Osana Jazz Suomi 100 -juhlavuotta Musiikkiarkisto kerää yhteistyössä Suomen Jazzliiton kanssa ihmisten omia jazzmuistoja eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta Suomea. Mikä jazzhetki, konsertti, festivaali, artisti, paikka tai tapahtuma on jäänyt sinun mieleesi?

Kyselyyn voi vastata 31.12.2026 saakka Musiikkiarkiston kotisivuilla:
Jazz Suomi 100 -muistitietokeruulomake:
https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/hanke-js100/

Kyselyyn voi vastata myös ruotsiksi tai englanniksi.

Vastauksia jaetaan Musiikkiarkiston verkkosivuilla ja ne arkistoidaan osaksi suomalaista populaarimusiikin perintöä ja tulevaa tutkimusta. Jokainen tarina on arvokas pala suomalaisen jazzin perintöä.

Lähettämällä lomakkeen vastaaja antaa suostumuksensa siihen, että taustatiedot ja vastaukset voidaan laittaa avoimesti saataville Musiikkiarkiston verkkosivuille sen jälkeen, kun vastauksista on poistettu kaikki suorat tai epäsuorat tunnistetiedot. Taustatiedot julkaistaan vastauksen yhteydessä, jotta muisto voidaan sijoittaa ajalliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiinsa ja niihin voidaan viitata asianmukaisesti.

Vastaukset arkistoidaan pysyvästi yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa Musiikkiarkistoon osaksi suomalaista populaarimusiikin perintöä ja sen tulevaa tutkimusta.

Jazz Suomi 100 -muistitietokeruu

07/10/2026

Arkistonjohtaja Juha Henriksson keskustelee Caroline De Cockin kanssa ”Humans of AI” podcastin uusimmassa jaksossa aiheesta “Can we trust AI with our heritage?”.

Tiivistelmä: “In this episode of Humans of AI, Juha Henriksson explores how artificial intelligence is transforming the cultural heritage sector. He discusses how AI can accelerate digitisation, metadata creation, and access to archives, while raising important questions around trust, provenance, copyright, and data protection. The conversation also looks at the emerging role of agentic AI and how cultural heritage institutions can work more closely with researchers and creative industries to bring collections to life in new ways.”

[vc_row css=".vc_custom_1662119702104{padding-bottom: 50px !important;}"][vc_column width="1/2"][vc_row_inner][vc_column_inner width="1/2"][vc_empty_space height="16px"][vc_column_text css=".vc_custom_1761832435785{padding-top: 17px !important;}"][/vc_column_text][qodef_separator position="left" col...

05/10/2026

Tänään erikoisnäytös svengaavan rytmin ja liikkuvan kuvan liitosta Elokuvateatteri Orionissa (Eerikinkatu 15) klo 17. Liput 12,5 €.
Lisätietoja: https://cinemaorion.fi/elokuvat/jazz-suomi-100-vuotta-lyhytelokuvanaytos/

Jazz Suomi 100 vuotta -lyhytelokuvanäytös maanantaina 5.10. klo 17! 🎷

Jazzmusiikki alkoi hivuttautua Suomeen sata vuotta sitten. Samoihin aikoihin elokuva-ala siirtyi äänifilmiin. Jazz ehti valkokankaalle heti murrosvaiheessa 1931, kun Valentin Vaalan ohjaaman Laveata tietä -elokuvan musiikkiraidalla kuultiin Tapio Ilomäen sovituksia ja myös sävellyksiä Melody Boysin esittämänä.

Tässä Jazz Suomi 100 vuotta -erikoisnäytöksessä nähdään esimerkkejä svengaavan rytmin ja liikkuvan kuvan liitosta. Pääpaino on ajanjaksossa, jolloin jazz ja elokuva tunnistivat omat perinteensä ja samalla hakivat yhteistuumin uusia ilmaisuja. Mukana tyylitietoisessa menossa ovat muun muassa laulaja Laila Kinnunen, muusikko-säveltäjät Otto Donner ja Pentti Lasanen sekä ohjaajat Osmo Harkimo, Eino Ruutsalo ja Erkko Kivikoski.

Näytöksessä esitetään seuraavat teokset:

Toivo, rakkaus (Leena Salokangas, 1965, 21 min, 35 mm)
Kaksi kanaa (Eino Ruutsalo, 1963, 3 min, 35 mm)
Kineettisiä kuvia (Eino Ruutsalo, 1962, 5 min, 35 mm)
Kivimies (Martti Utriainen & Sauli Rantamäki, 1964, 12 min, 35 mm)
Brisk – Jazz -mainos (1962, 35 mm) + Musiikki Fazer -mainos (1973)
Boston ”jami” -mainos (1967)
EP-X-503 (Erkko Kivikoski, 1962, 8 min)
Laveata tietä, erillinen Melody Boys -esitys (Valentin Vaala, 1931, 3 min)
Jazz in Old House (Osmo Harkimo, 1960, 23 min)

Näytöksen alussa Janne Mäkelä kertoo, mitä oikein tapahtui, kun jazz ja elokuva todella löysivät toisensa.

MA 5.10. KLO 17
Ainoa näytös
Klubialennus!

Osta liput: https://cinemaorion.fi/elokuvat/jazz-suomi-100-vuotta-lyhytelokuvanaytos/

05/10/2026

Music x Media -tapahtuman Indistry Awards -gaalassa jaettiin Vuoden teko -erikoispalkinto Jazz Suomi 100 -historiatyölle. Onnea Matti Laipio, Eero Koivistoinen ja Janne Mäkelä!

Lisätietoja: https://musicmedia.fi/fi/tassa-ovat-industry-awards-gaalan-vuoden-2026-voittajat/

Sivustoon voit tutustua täältä: https://jazzsuomi100.fi/

https://www.facebook.com/share/p/19amEMaGVg/?mibextid=wwXIfr

24/09/2026

23/09/2026

Äänilevy-uutisia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistosta!

Oletkos pannut merkille sen juttutyypin, jossa arkistosta ”löytyi” jotain?

No, nyt löytyi levykokoelma!

SKS:n arkiston ja kirjaston väki palaveerasi alkuvuodesta arkistossa säilytetyn levykokoelman tiimoilta. Kokouksessa setvittiin paitsi kokoelmaa myös kokoelman perässä ollutta liutaa levyjä, joiden historiasta olimme nyt päässeet jyvälle.

Kiinnostunut korvat hörölle, seuraa palanen kokoelmien historiaa.

*

Lokakuussa 1972 SKS:n kansanperinteen valiokunnalle oli esitetty etnomusikologisen levykokoelman hankkimista. Aloitteessa ehdotettiin, että levyt hankittaisiin etupäässä ostoina, m***a ”ostot maksettaisiin kirjaston kirjallisuuden ostoihin varatusta määrärahasta”. Kartutettava kokoelma sijoitettaisiin Kansanrunousarkiston äänitearkistoon, joka huolehtisi sen luetteloinnista, säilytyksestä, hoidosta ja käytöstä. SKS:n kirjasto siis hankkisi kokoelman, m***a siitä huolehtisi arkisto.

Aloite hyväksyttiin. Tämän jälkeen pöytäkirjoissa ei ole kuitenkaan liialti tietoa ”äänilevykokoelmasta”. Kansanrunousarkiston vuoden 1979 toimintasuunnitelmassa mainitaan silti äänilevykokoelman arkistointi, ja kirjaston etnologisella osastolla linjataan hankintaa niin, että etnomusikologian osalta hankinnoissa korostuu vastaisuudessa tutkimuskirjallisuus, eivät äänilevyjen kaltaiset ainesjulkaisut.

SKS:n kirjaston äänitekokoelma jää siis äänitearkistoon ja edelleen SKS:n arkiston hoteisiin, kunnes se vuoden 2025 loppuvaiheilla taas löytyy! Ihmeellinen SKS:n arkisto!

Eikä siinä kaikki. Varsinaisen etnologisen osaston hankkiman etnomusikologisen äänitekokoelman hänniltä löytyi vielä liuta kirjallisia äänilevyjä. Dokumenttien perusteella ne on hankittu alun pitäen nimenomaan SKS:n kirjaston kokoelmiin, m***a milloin, miten ja edellä mainittuun järjestelyyn liittyenkö, sitä emme ole saaneet selville. Kartuntanumeroa tai kirjaston leimoja vinyyleillä ei ole, on vain valokopio konekirjoitteesta otsikolla ”Äänilevyluettelo (SKS:n kirjaston äänitearkistoon säilytettäväksi luovutetut äänilevyt)”.

Kirjallisiin äänilevyihin kuuluu Otavan ja WSOY:n äänilevysarjojen levytyksiä, jotka olivat aikoinaan hyvinkin merkittäviä hankkeita kustantamoille. Äänikirjoja ennen äänikirjoja! Varsinkin Otavan kirjallisten äänilevyjen sarjassa julkaistiin 1950-luvun modernistien runoutta runoilijoiden itsensä lukemana ja jopa otteita Samuel Beckett -suomennoksesta Millaista on. Erityisen hyvänä lausujana pidetty Tuomas Anhavakin luki narulle Joel Lehtosen runoja teoksesta Hyvästijättö Lintukodolle.

*

Van mitäpä arkiston ja kirjaston väki sai pitkällisen vannehtimisensa tiimoilta aikaiseksi? Sekä etnomusikologinen äänilevykokoelma että kirjalliset äänilevyt säilytetään jatkossakin arkistossa, m***a nyt kirjalliset äänilevyt myös luetteloitiin Helka-tietokantaan. Arkisto sai puolestaan liikuteltavan kuuntelupisteen vinyylilevyille, joten jatkossa sinäkin pääset tutustumaan näihin äänikirjoihin.

SKS:n kirjaston kirjallisten äänilevyjen kokoelmaan voit tutustua täällä: https://finlit.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%28building%3A%220%2Faoe%2F%22+AND+author_facet%3A%22Suomalaisen+Kirjallisuuden+Seura%22%29+OR+%28building%3A0%2FFINLIT%2F%29+OR+%28building%3A1%2FHELKA%2FSKS%2F%29&sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Ea.avf%22&type0%5B%5D=Holdings&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20

15/09/2026

Animaatio When Jazz Hit Finnish Shores in 1926 juhlistaa kotimaisen jazzin satavuotista taivalta.
Arkistonhoitaja Maaret Storgårds osallistui kesällä eurooppalaista digitaalista kulttuuriperintöä edistävän Europeana PRO:n järjestämään The Digital Storytelling Festival - Online Creative Residency 2026 -koulutukseen, jossa eri sektorien toimijat perehtyvät digitaalisten työkalujen ja menetelmien käyttöön arkistoaineistoja hyödyntävässä tarinankerronnassa. Festivaalin teemana oli tänä vuonna TIEDE.

When Jazz Hit Finnish Shores in 1926 lyhytanimaatio kertoo jazzin ”symbolisesta” saapumisesta S/S Andanian tuoman Wilfred H. ”Tommy” Tuomikosken (1907–1937) ansiosta Suomeen. Teos perustuu arkistolähteisiin, aikalaistodistuksiin, valokuviin, lehtiartikkeleihin ja haastatteluaineistoihin. Vasta 19-vuotias Tuomikoski oli monelle aikalaismuusikolle esikuva niin improvisointitaidoissa, esiintymisessä, opettajana kuin pukeutumistyylissä.

”Projektin lähtökohtana on Jazz Suomi 100 -juhlavuoden juhlistaminen. S/S Andania ja Tuomikoski valikoituivat luontevasti historiallisen lyhytanimaation aiheeksi, koska ne nousevat useissa kotimaisen jazzin historiakirjoituksissa esiin. Tämä on vain yksi kertomus kotimaisen jazzin menneisyyden monikerroksisessa ja moniäänisessä kerronnassa, josta merkittävä osa on edelleen kirjoittamatta tai jäänyt näkymättömiin. Toteutuksessa hyödynsin Musiikkiarkiston sekä Finna.fi-sivulta löytyviä avoimia aineistoja. Työskentelyn aikana pohdin, miten erilaiset digitaaliset työkalut ja toimintatavat muokkaavat käsityksiämme menneisyydestä, lähteiden aitoudesta ja faktuaalisen tiedon luonteesta.

Koulutus oli monella tapaa opettavainen, ei vain sen vuoksi, että opin käytännöntaitoja digitaalisten työkalujen ja työtapojen hyödyntämisessä, vaan myös ymmärtämään teknologian vaikutusta aineistojen esittämiseen. Esimerkiksi lähdetietojen ja tekoälyn käytön merkitseminen ovat tärkeitä, jotta katsoja voi saada tietoa mistä aineistot ovat peräisin ja miten niitä on käsitelty. Koulutus antoi myös konkreettisia käytännöntyökaluja tuoda aineistojamme esille eri tavoin kuin perinteisen staattisen tekstin ja kuvan yhdistämisen keinoin.”

Online Creative Residency 2026 työt: https://www.europeana.eu/en/Online-Creative-Residency

Lyhytanimaatio katsottavissa suoraan Musiikkiarkiston Youtube-kanavalla täältä:
https://youtu.be/WptX1C9YCjw?si=iniV5Txiz7AdeHIq

Europeana: https://www.europeana.eu/en/about-us

Valokuvat:
Helsingin kaupunginmuseo (Finna.fi)
Kansalliskirjasto (Finna.fi)
Museovirasto (Finna.fi)
Musiikkiarkiston arkistokokoelmat

Kiitokset:
Maike Dulk/Europeana Pro
Musiikkiarkisto
Suomen Jazzliitto

by Maaret StorgårdsThis animation was created as part of The Digit...