26/06/2026
Musiikkiarkiston uusimpia luovutuksia on muusikko, säveltäjä Olavi ”Olli” Huuskan (1916 – 1991) arkisto, joka sisältää pääasiassa hänen julkistamattomia nuottikäsikirjoituksiaan.
Harmonikansoittaja, säveltäjä Olavi Huuska syntyi 16. marraskuuta 1916 Sakkolassa maanviljelijäperheeseen, jossa oli yhteensä 11 lasta. Musiikki tuli hänen elämäänsä varhain, sillä jo 12-vuotiaana hän aloitti opinnot Kiviniemen varuskunnan soittokunnassa 1.10.1929. Siellä hän soitti Es- ja B-kornettia, m***a kiinnostui harmonikasta. Vuonna 1935 soittokunnassa tuli ajatus perustaa Hottipojat-tanssimusiikkiorkesteri, jossa soitti myös myöhemmin suurelle kansalle tutuksi tullut Onni Laihanen. Sodan jälkeen Huuska syvensi opintojaan Sibelius-Akatemiassa. Huuska perusti 1940-luvulla oman nimeään kantavan orkesterin sekä soitti taustamuusikkona mm. Reino Helismaan, Olavi Virran, Eero Väreen levytyksissä. Hän toimi myös ulkomaisten tähtien kuten Alice Babsin, Josephine Bakerin, Sarah Leanderin säestäjänä. 1950-luvulla hän liittyi Kullervo Linnan orkesteriin ja soitti myös Suomi-Filmi Oy:n filmimusiikeissa.
Huuska tunnetaan myös säveltäjänä. Vuonna 1942 hän osallistui Propaganda-Aseveljet ry:n järjestämään marssilaulujen sävellyskilpailuun kappaleellaan Pikku Mirjami. Kilpailuun osallistui yli 900 säveltäjää, ja Huuskan teos voitti kilpailun. Säveltäjän henkilöllisyys ei kuitenkaan ollut heti selvillä tuomaristolle, sillä Huuska osallistui kilpailuun salanimellä H. Ivalo. Lopulta muusikko Pauli Granfelt aavisti oikean säveltäjän ja kysyi asiasta Huuskalta, joten voittopalkinto 3000 markkaa saatiin toimitettua oikealle henkilölle. Kappaleen sanat kirjoitti Åke Peltonen ja sen soinnutti Joonas Kokkonen. Huuska omisti Pikku Mirjami ja Mirjamin masurkka -kappaleet vaimolleen Maire Hänniselle, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1938.
Huuskan tunnetuimpiin sävellyksiin kuuluvat muun muassa:
• Pisaroita: san., sov. Olavi Huuska, esitt. Henry Theel ja Decca-orkesteri, joht. Toivo Kärki 1948
• Pikku maalari: san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki, esitt. Pikku-Tapani ja Decca-yhtye, joht. Aarno Walli 1951
• Ruusujen kukkiessa: san. Olavi Huuska, esitt. Sulo Sala ja Rytmi-orkesteri, joht. Klaus Salmi 1948
• Capriccio: san. Mauno Maunola, sov. Olavi Huuska, esitt. Olavi Virta ja Olavi Huuskan orkesteri, joht. Olavi Huuska 1950
• Vene: san. Raimo Suokas, esitt. Rauli Badding Somerjoki 1986. Sävellys jäi Huuskan viimeiseksi levytykseksi.
1970-luvun lopulla Huuskalle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.
Lähteet:
Suomen Äänitearkisto ry:n arkisto 443, Klaus Salmen levytyskirja 1947 – 1954 (kopio)/Musiikkiarkisto
Toivo Tammisen arkisto 444/Musiikkiarkisto
Kullervo Linnan arkisto 224/Musiikkiarkisto
Suokas, Raimo (1991). Muusikko, säveltäjä Olavi Huuska (29.6.1916–16.8.1991). Suvannon Seutu, (7), 6.http://www.sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201991-7.pdf
Huuska, Olavi (1990/2010). Oon soittoniekka huoleton… Teoksessa A. Uosukainen, M. Ristilä-Toikka ym. (toim.), Kasarmin kainalossa: Valkjärven, Viiksanlahden ja Kasarmilan kylien elämää Sakkolassa (s. 132–133). Sakkolan säätiö.
Huuska, Olavi (1991/2010). Aunuksen radiossa… Teoksessa A. Uosukainen, M. Ristilä-Toikka ym. (toim.), Kasarmin kainalossa: Valkjärven, Viiksanlahden ja Kasarmilan kylien elämää Sakkolassa (s. 228–229). Sakkolan säätiö.